Tehtävä Suomelle ja saastunut järvi

Mikä on Suomen saastunein järvi? Kolme vuosikymmentä sitten sellaisena pidettiin Vesijärveä Päijät-Hämeessä. Järven eteläpäässä sijaitsee Lahden kaupunki, ja järveä kuormittivat vuosikymmenten ajan teollisuuden ja asukkaiden jätevesipäästöt.

Oma ehdokkaani saastuneimmaksi järveksi on kotikulmieni Tuusulanjärvi, ainakin se on yksi tutkituimmista. Tuusulanjärvi on noin 8 km pitkä, kapea ja matala järvi Keski-Uudellamaalla, Tuusulan ja Järvenpään alueilla, vierellään kulttuurinnälkäisten Tuusulan rantatie, Suomen taiteen kulta-ajan suosittu matkailukohde. Keskikesällä järven vesi muistuttaa lähinnä vihreä velliä - järvi on auttamattoman rehevöitynyt. Valuma-alueiden runsaat pellot ja niiden ravinteet, voimakkaasti lisääntynyt asutus ja yleensä maanmuokkaus ja myllääminen kuormittavat tehokkaasti järveä, jonka keskisyvyys on vain 3,2 metriä. Onneksi järven rannalla sijaitseva Järvenpään kaupunki pisti järveen johtavan jätevesiputken umpeen 70-luvun lopulla.

Suomen maabrändivaltuuskunta julkisti raporttinsa viime viikolla ja antoi Suomelle tehtävän: Tehtävä Suomelle. Yhdeksi tehtäväksi raportti antaa: puhdistakaa sisävedet! Ja juokaa niistä, voisi lisätä, sillä raportin tavoitteena on tehdä valtaosa vesistoistämme juomakelpoiseksi vuoteen 2030 mennessä. Drink Finland, raportti julistaa. (Ei sentään Finlandia). Mitä vastaamme? Mietimmekö vain että iso haaste, kuka nyt vihreää velliä juoda haluaa? Vai otammeko kopin?

Tuusulanjärvellä alkoi tapahtua 90-luvun lopussa: ranta-alueen asukkaiden turhautuminen johti järjestäytymiseen ja Pro Tuusulanjärvi liikkeen syntymiseen. Liike onnistui hankkimaan näkyvyyttä ja runsaasti rahaa tutkimus-ja kunnostustoimiin, ja edelleen jatkuva kunnostusprojekti käynnistettiin. Veden happipitoisuutta on parannettu, rantoja kunnostettu, vesikasveja niitetty ja kosteikkoja perustettu valuma-alueelle.

Ja tulokset ovat alkaneet näkyä. Vesi puhdistuu ja uimarit ovat palanneet. Muutama vuosi sitten Järvenpään kaupunki avasi uuden ihanan uimarannan aivan kaupungin keskustaan, Tervanokkaan. Ranta on hieno ja matala hiekkaranta, josta on kauniit näkymät etelään kauas järvenselälle. Viime kesänä tuli käytyä monesti polskuttelemassa uudella lähirannalla.

Minulla on myös ollut tilaisuus opettaa maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille ympäristötietoa Tuusulanjärven rannalla. Olen kertonut Suomen järvistä, järviekologiasta, ja ihmisen toiminnan vaikutuksista järvien tilaan. Opiskelijani ovat kysyneet kiinnostuneina: Voiko Tuusulanjärvessä uida? Onko vesi riittävän puhdasta? Voiko kuka tahansa kalastaa Suomen järvissä? Tuleeko ihan kalaakin? Voinko minäkin kalastaa järvellä? Olen vastannut kaikkiin myöntävästi, kertonut kalastusluvista, ja katsonut hämmästyneitä kasvoja. Jopa Tuusulanjärvi – siis se ”ei todellakaan kaikkein puhtain järvistämme” – herättää kiinnostuksen ja innostuksen Suomen luontoon ja sen virkistyskäyttöön. Mitä voisikaan tapahtua jos toteutamme Tehtävän Suomelle? Miltä sinusta tuntuisi jos voisit uida missä vaan milloin vaan, ja lapsesi myös? Ottaa vedet kahvipannuun lähilammesta, myös ruuhka-Suomessa? Selittää kyläilemään tuleville ulkomaantuttaville että we have this thing called clean water...

Drink Finland!

Risto Burman