Vastuu ympäristöstä nostaa meille huomisen menestyksen

(Maailma kävi  Indonesian Balilla v. 2007  ja nyt Mexicon Cancun´ssa vuoropuhelua ilmastosta unohtamalla, että meillä on vain ympäristö - ei pelkkä ilmasto)

----

[ ... suomalaiset ovat kiistatta maailman parhaita loistoristeilijöiden rakentajia [Turku]. Suomalaiset ovat tehneet maailman parhaat ja tehokkaimmat paperikoneet [Metso] - lisäksi osaamme logistiikan vailla vertaa, esimerkiksi käykööt Nokia ... ]

...
Länsimainen markkinatalous, elin- ja kulutustason nousu sekä kehitysmaiden raaka-aineryöstö ovat aikaansaaneet ympäristökriisin juuri meille, ja heti perään kehittyviin maihin ja lopuksi kehitysmaihin, kun he yrittävät rämpiä samoille alaoksille, missä olimme 1970- ja -80-luvuilla.

USA on yksin käyttänyt miltei puolet maapallon resursseista viimeisten 100 vuoden aikana. George W. Bush ei  allekirjoittanut Kioto-sopimusta. Kiina on maapallon toiseksi suurin hiilidioksidin päästäjä, mutta valitettavasti myös muutakin - Kiinassa luonto saastuu nopeammin kuin missään muuaalla (Intia?).

Suomalaiset kykenevät projektoimaan maapallon suurimman loistoristeilijän rakentamisen ja siihen liittyvän logistiikan. Genesis alusta Suomen Turussa rakentaa yli 600 alihankkijayritystä - se on alallansa ennätys ja kuvastaa verkostoitunutta maailmaa. Työt jakaantuvat myös Nokialla yli koko maapallon. Logistiikka on tehoa, mutta se on myös kiihtyvää energian käyttöä.

Ympäristö on huomisen toimiala

Ympäristöosaajien kysyntä kasvaa joka vuosi. Tarvitaan ympäristöteknologiaan liittyviä insinöörejä, logistikkoja, analysoijia, tutkijoita, koordinaattoreita ja ympäristön sosiaalisia vaikutuksia hallitsevia ammattilaisia. Suomi voi olla huomisen ympäristökoordinaattori ja erityisesti metsäammattilainen, sillä metsien vaikutusta koko elokehään ympäristöllisesti ei ole vielä kokonaisvaltaisesti selvitetty. Suomalaisten on aika koota voimat ja keskittää kaiken ympäristöosaamisensa yhteiseen jäsenneltyyn osaamispankkiin. Taidoillemme on jo kysyntä olemassa.

Suomi oli viime keväänä lähempänä kuin koskaan onnistumista ympäristöprojektissa Kiinassa, josta noin kaksi viikkoa sitten julkaistiin yksi maailman suurimmista ympäristösopimuksista. Kaupan nimi oli EcoCity, sen saivat singaporelaiset. Suomalaiset pitivät juuri samasta aiheesta Kiinan ensimmäisen kokonaisvaltaisen seminaarin - mutta nyt Kiinan 4. suurin kauppakumppani Singapore oli toistaiseksi nopeampi itse kaupankäynnissä. Kaupan (jv-sopimus) arvo oli miltei yhtä suuri kuin Suomen valtion vuosibudjetti.

Suomi sai Formula 1 kisoissa kaudella 2007 enemmän pisteitä kuin mikään formuloiden suurmaa. Suomalaiselle syntyi rauhallisella harkitsevalla osaamisella myös F-1 maailmanmestaruus. Mestaruutta ja suomalaista ajo-osaamista ihmetellään. Samalla tavalla on suomalainen ympäristöosaaminen maailman maineessa, erityisesti Kiinassa ja Venäjällä. Ympäristöteollisuus on Suomen huomisen uusi "nokia".

Me osaamme suunnitella, me osaamme koordinoida ja me osaamme olla luotettavia

Me emme osaa kaikissa tilanteissa markkinoida, me emme ole riittävän "itsekkäitä" - me turhaan kainostelemme osaamistamme, jonka mm. Nokia, jo edesmenneen vuorineuvos Kari Kairamon aikana, herätti henkiin luoden jopa ihailua tahdonvoimasta mm. Kiinassa. Mainittakoon, että Nokia tekee suurimmat voitot ja kasvukäyränousut juuri Kiinassa.

Mitä meidän täytyy tehdä ympäristöosaamisellemme, jotta se olisi takaamassa osaltansa suotuisan positiivisen vientitaseen, joka on aina ollut viime kädessä hyvinvointimme lähtökohta jo kohta 60 vuotta. Ratkaisu on yksinkertainen. Me aloitamme sen hiilen etsinnän, johon osaamme yhdessä puhaltaa.

Perin selvästi juonikas keskinäiskyräily poistetaan ja logistisesti rakennamme verkoston vailla vertaa. Esimerkeiksi ja oppimalleiksi käyvät Turun telakan Genesis alihankkijaverkoston hallintana ja maailman suurin mobiiliteknologian verkosto - Nokia.

Oli selvää, että Suomi ei voinut vielä saada Kiinan Tianjinin ecocity jv*) -sopimusta - sen sai Singapore. Seuraava projekti voi olla meidän. Lisäksi voi olla todennäköistä, että singaporelainen Keppel Corporation**) tarvitsee suomalaista osaamista. Näyttö osaamisestamme annettiin jo ensimmäisessä integroidussa ympäristön teknologisen ajattelufilosofian esittelyssä huhtikuussa 2007 kiinan Tianjinissa VTT:n järjestämänä.

Logistiset integroidut ympäristölliset systeemitoimitukset kokonaisvastuuajattelulla leviävät niin Kiinassa kuin Venäjällä - se onkin itseasiassa jo hiljainen pakko. Kiinassa loppuu puhdas vesi. Moskovassa ja Pietarissa loppuvat kadut maastureiden alta. Kiinassa loppuu hedelmällinen maaperä ja Venäjällä paljastuu tuhansien hehtaarien öljyllä saastuneet maaperät, puhumattakaan ikiroudan sulamisen ongelmat Siperiassa.

Työtä riittää suomalaisille

.... me tarvitsemme mukaan Euroopan talous- ja tekniikkaveturin Saksan, jonka ympäristöteknologia on laajaa, syvällistä ja uskottavaa suurien taustaresurssien vuoksi. Päämäärähakuisesti toimien Suomi hankkiutuu Kiinan ja Venäjän markkinoille ja rakentaa teknologia-allianssin saksalaisten kanssa. Niin Suomi kuin Saksa ovat insinöörimaita - ehkä hiukan pragmaattisia, mutta sanansa pitäviä.

Edunvalvontamobilisaatio
Varmistaaksemme kaupankäynnin riittävällä tahdolla, sinnikkyydellä ja osaamisella pitää suomalaisten valmistella ympäristöosaamisen lobbaus- ja edunvalvontamobilisaatio, joka on valmis mille markkinoille tahansa tuomaan suomalaista osaamista esille.

Seuraava kiinalainen eco-city onkin sitten meidän ja jokainen kauppa on aina suurempi kuin mikään yksittäinen laiva, laite tms. operaatio - sillä toimitukset ovat aina yhteen nitoutuneita järjestelmiä, joiden toteutukseen osallistuu satoja alihankkijoita ja toimittajia.

Ympäristöteollisuus on huomisen takuumies menestyksekkäälle vientitoiminnalla, jonka Suomi ehdottomasti tarvitsee. Sen sijaan itse ympäristöä ei pelasteta pelkästään teknologioille, vaan kuluttajien vastuulla omastansa - mitä tehdään, miten tehdään, missä tehdään ja kuinka paljon. Vastuu on meidän käsissä.

Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE

*)
jv - joint venture ~ yhteisyritys, yleensä ja tässä tapauksessa kahden eri maan yrityksiä yhdessä omistajina yhtiössä/ projektissa.

**) LINKKIhttp://www.mnd.gov.sg/Newsroom/newsreleases/2007/news181107.htm

Asiasta lisää tietoa hakukoneelta hakusanayhdistelmällä:Sino-Singapore Tianjin Eco-city ecocity

_______________________________
Kirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-[kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan mielipidekirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2007]

Kuva 1
---  http://www.panoramio.com/photo/6444286  ---

Teksti
Ympäristö toimii aina ehdoillansa, joita sinänsä ei ole. Luonto on anarkistinen järjestelmä, jossa rajoja ylitetään varoen. Kaikilla on paikkansa - silti jatkuvasti on käynnissä taistelu elämästä. Ihmisen kaukaiset esi-isät nousivat vedestä maalle, ja alkoi luonnon valloitus. Ihminen ylitti rajansa ja nyt elämme itse luomiemme ongelmien keskellä.

Kuva 2
---  http://www.panoramio.com/photo/6444305  ---

Teksti
Eco-City kaupungeissa talot saattavat näyttää tältä, ollen kuitenkin pienempiä ja huomattavasti vähemmän energiaa kuluttavia. Suomessa rakentaminen on haaste suurten lämpötilaerojen takia, ainakin toistaiseksi. Ilmasto lämpenee ja Suomen kasvukausi pitenee - mitä seuraa sitten, onkin pimennossa...

Kuva 3
---  http://www.panoramio.com/photo/6444328  ---

Teksti
Joukko eri ikäisiä lapsia, jotka ovat täysin syyttömiä nyky-ympäristön tilaan, josta heidän tulisi ammentaa elämänsä ja toimeentulonsa - sitten myöhemmin. Millainen ympäristö heitä odottaa, kun he astuvat itse jatkamaan sukua?

Kuva 4
---  http://www.panoramio.com/photo/6444350  ---

Teksti
Kiina nousee uudeksi "Yhdysvallaksi". Kiinan kasvu on hengästyttävää ja kiire kasvaa. Haasteet ovat miltei käsittämättömät, ...jos ajatus on nostaa 1.325.000.000 ihmistä samaan materiaalisen elintason tilaan kuin USA:ssa ollaan nyt, tai Suomessa. Kiina satsaa avaruuteen, armeijaan, mutta eniten ympäristöönsä. Miksi kuitenkin USA sai käyttää koko maapallon resursseista yli puolet viimeisen 100 vuoden aikana?

Kuva 5
---  http://www.panoramio.com/photo/6444383  ---

Teksti
Luonnossa sattuvasti oksalle istahtanut orava katsoo suoraan kuvaajaa silmiin - herää kysymys, mikä olisi sen viesti, jos me ymmärtäisimme vain mitä se tarkoitti.

Kuva 6
---  http://www.panoramio.com/photo/6444421  ---

Teksti
Espoo on yksi Suomen rikkaimmista kaupungeista. Pohjois-Tapiola on yksi Espoon arvostetuista asuinalueista. Mihin on jäänyt kuntalaisen vastuu ympäristöstä? Kuvan kaatopaikka on laiton ja aivan siistien omakotitalojen vieressä, joiden pihoilla kiiltelevät Suomen kimaltelevimmat autot.

Kuva 7
---  http://www.panoramio.com/photo/6444445  ---

Teksti
Huomisen ympäristöarvoiset kaupungit eivät todennäköisesti näytä tältä. Eurooppalaiset kaupungit ovat ajautuneet toivottomiin ruuhkiin, meluun ja katupölyyn sekä päästösaasteisiin. Kiinassa on solmittu ensimmäinen eco-city jv-sopimus marraskuussa 2007. Tuo kauppa oli myös suomalaisten huulilla, ehkä seuraava...?

Kuva 8
---  http://www.panoramio.com/photo/6444462  ---

Teksti
Hiukan epäselvä Vanhanen II hallitusohjelma ei sisällä suuntausta mitä olisi ympäristöpolitiikka itse työntekona Suomen menestykseksi vientitoiminnassa. Ympäristöteollisuus tarvitsee täyden ja yhtenäisen tuen maan hallitukselta. Edellisen hallituksen aikana Katainen, ollessaan Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, oli haikaillut kuulopuheiden mukaan uudesta "nokiasta" - eräs professori [EP] oli ilmeisesti kertonut ympäristöosaamisen voivan olla sitä... (?)

Tunnisteet:

ECO-CITY, ECOCITY, ENVIRONMENTAL, ENVIRONS, YHDISTYS, YMPÄRISTÖ, YMPÄRISTÖTEOLLISUUS

Globalisaatio nykyihmisen lailla kuluttaa luonnon sekä ihmisen loppuun?

[ ... maapallolla on tavarankuljetuskontteja n. 30 miljoonaa kappaletta, 80% niistä tekee vuodessa n. 10 matkaa. Kontti standardoi kulutusyhteiskunnan. Valtavat konttirivistöt kertovat omaa maapalloistumisen kieltä siitä missä kauppa käy ja missä ei. Kontit kuljettavat kaiken sen globalisaatiovirran, jota markkinatalous rajattomana ruokkii ... ] – YLE –ajankohtaisohjelmat  jo 09.2007 …

….

 
 [16092007] Maapalloistuminen on viha ja rakkaus. Mellakat eri puolilla maailmaa lisääntyvät - tavalliset heränneet ihmiset käyvät omaa sotaansa hillitäkseen markkinarahan otetta ja tavallisen työn karkaamista minne milloinkin halvemmuuden mukaan. Globaalitalous kilpailuttaa valmistuksen hengästyttäen ihmiset talous- ja työjuoksuun, jossa harmonian tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä järkkyy.

Vihaa globaalitalous aiheuttaa maattomuudessaan, tehokkuushaennassaan miltei ilman ympäristöarvoja sekä ihmisten muuttumisena pelkiksi panosnappuloiksi markkinatalouden kiertorattaisiin. Ärtymystä herättää myös rahavirtojen karkaaminen ylikansallisiin järjestelmiin, joissa osto- ja näyttövoima kanavoituu ohi kansalaisvaltioiden tulontasausjärjestelmien.

Voidaan sanoa, että höyrykoneet aloittivat massiivisen materian siirtelyn ja energian käytön - "olemme luodut siirtelemään itseämme ja tavaroitamme paikasta toiseen".

.....

Meneillään on maapallon mittainen työn uudelleen jaon taistelu!

Pelastusta globaaliudesta haetaan uskoen sen hiljalleen tasaavan maapallollisesti tuloeroja köyhien ja rikkaiden välillä. Maapalloistumisen uskotaan myös tehostavan hyötysuhteita ja logistiikkaa siten, että turhaa kulutusta vältettäisiin. Globaalitalouden kilpailun uskotaan tuotekehittävän entistä parempia ja sopivampia tuotteita sekä systeemejä, erikoistuen kullekin alueelle osaamis- ja ahkeruusresurssiensa mukaisesti.

Millainen on meidän kasvava kulutuskierre?

Ihminen elää vastoin luonnon globaaliutta kasvavassa kulutuskierteessä. Mikäli teoriassa tarkastellaan tilannetta, jossa kaikilla ihmisillä on sama ostovoimakyky kuin meillä suomalaisilla, on maapallo globaalisti tuhon oma. Globaalitalous kehittää nimenomaan järjestelmiä, joissa maa toisensa jälkeen kykyjensä puitteissa saavuttaa länsimaalaista kulutustasoa.

Maapalloistumisessa kommunikointi tehostuu, kansalliset rajat hämärtyvät ja henkinen kilpailu kiristyy. Globaalius toteutuu parhaimmillaan kun tietoliikennejärjestelyt ovat hermoverkon lailla ulottaneet päätteensä kaikkialle. Yli maapallon ulottuva hermoverkko on ihanteellinen maali ja tuhoamisen kohde globaaleihin systeemeihin kyllästyneille ihmisille.

Verkottunut talous keskitettyine ja hajautettuine tuotantosysteemeineen imee tyhjäksi alueet toisensa jälkeen siirtyen aina sinne, missä on tuloslaskelmallisesti halvinta valmistaa ja lyhintä kuljettaa itse ostotapahtumaan. Näin tuotanto keskittyy kausittain; nyt on menossa Kiinan "voittokulku".

Kiina on maapallon liukuhihnatehdas, joka ruokkii ja rahoittaa maailman suurinta kansantaloutta

Kiinasta on syntynyt maapallon liukuhihnatehdas. Investoineet maat saivat voitot ja kiinalaiset saivat työn ja ympäristöongelmat. Kiinan jälkeen "odottaa vuoroaan" uusia maita loputtomaan maapalloistumisen kiertokulkuun. Tosin Kiina saattaa nähdä meille tyypillisen markkinatalouskehityksen pidemmällä jänteellä eri tavoin kuin me?

Pahin koko maapalloa kohtaan osoittava uhka on globaaliuden tavara-, materia- ja energia- kuin työvoimavirtojen kasvu yli luonnon luontaisen uudistumiskyvyn. Ihminen on verkottamassa vuosimiljoonaisen luonnon kulutuksen tilanteeseen, jossa huippuun viritetty tuotantokoneisto imee vuosimiljoonaiset voimavarat tyhjiin.

Vastaan ajattelijat perustelevat hyötyinä globaaliudesta syntyvän verkottuneen suunnittelun ja tuotekehityksen avulla luontuvan "loputtoman energialähteen ja ikuisen materiakierrätyssysteemin".

Valmistautuuko muu eliökunta ihmisvastaiseen vastaiskuun?
Emme ole huomanneet, että ympärillämme oleva ihmisetön luonto on elänyt globaaliudessa jo vuosimiljoonat. Koko eliösysteemi kerää oman globaaliuden läheltänsä menemättä "merta edemmäksi kalaan" - syöden, kuluttaen ja jätökset jättäen aina välittömälle kulkuradalleen. Eläin- ja kasvikunta säätää "tahtomattaan" itseään olemaan osa todellista verkostoitumista.

Mikä kuuluu kenellekin?

Todellinen globaalius jakaa maapallollisesti energian käytön ja materiamuutokset aina suhteessa kunkin lajin kokonaisbiomassaan eli biovaikutteeseen. Ylitämme  huimasti "meille säädetyn" energiankäytön ja materiamuutosten määrän ylläpitäessämme omaa biovaikutettamme, "hyvinvointiamme" --- seuraukset näemme jo nimenomaan meillä länsimaissa.
Herkkyys havaita luonto ympärillämme voisi tuoda uusia keinoja ymmärtää, mikä on meille "säädetty" määrä elinvoimaa. Näin pujahtaisimme juuri siihen harmoniakoloon, mikä vuosimiljoonaisessa kehityksessä kullekin on säätynyt ja järjestynyt - toisien lajien luonnollisesti tuhoutuessa ja toisien menestyessä - taistelu käydään omin, ei lainatuin "asein".

Kirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-( kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä, copyright by Ilkka Luoma 2007 )

Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/4667216 ---

Teksti
Sanotaan, että tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä. Mitä on globalisaatio, jossa ihminen tavoittelee helpommalla enemmän ja nopeammin. Tuli polttaa, niin polttaa maapalloistuminenkin luonnon voimavarat nopeammin kuin ne uudistuvat.

Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/4667244 ---

Teksti
Auringon lasku puhtaassa ympäristössä Puruvedellä Pohjois-Karjalassa. Päivän- ja ihmiskunnan lasku lankeaa liikakuluttamisesta, mikä globalisaatiossa kiihdyttää viimeisen illan laskua. Luonnossa vuosimiljoonia vallinnut harmonia pirstoutuu maapalloistumisen myötä, koska ihmis-, tavara- ja ostovoimavirrat kiihtyvät ruokahalumme kasvun yhteydessä.

Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/4667287 ---

Teksti
Savonlinnan torilla oli saatavana lähialueellista käsityötaitoa paikallisille ja vähän kaukaisemmillekkin kuluttajille. Oliko lanka suomalaista, jäi tietämättä. Globalisaatiossa hyödykkeet tehdään siellä ja täällä kustannuksien tarkassa valvonnassa - ja ne eivät tunne rajoja eikä liian pitkiä matkoja, kunhan taloudellisuus ja voitto maksimoituvat.

Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/4667324 ---

Teksti
Paikallista ruokaa paikallisille ihmisille, paitsi sivusta kurkistavat keltaiset paprikat, jotka tuodaan Hollannista. Kaukaisimmillaan Suomeen tuodaan kiivejä Uudesta-Seelannista - onko maapalloistumisella mitään rajaa - ei ole, sillä markkinatalous suosii tehokkuutta, hintaa ja voittoja. Eläinkunta ottaa aina ruokansa ja jättää "päästönsä" kulkureittiensä varrelle, menemättä merta edemmäksi kalaan.

Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/4667350 ---

Teksti
Savonlinnalainen innovaattori ja keksintömies Markku Sihvonen kehittelee suomalaisille kalastajille suomalaisia ideoita parempien ja varmempien kalastuspäivien luomiseksi. Globalisaatiossa maapalloistuu eriytyvä tuotekehitys siellä, missä mikäkin parhaiten osataan, näin syntyvät samalla riippuvuussuhdeverkostot. Masi ei halunnut - ainakaan vielä - ajatella, että hänen uistimiaan olisi kaupattu maille vierahille. Masi keskittyy tarjoamaan kotimaan markkinoilla kotimaisille kalastajille toiveita suuremmista kaloista helpommin ja nopeammin.

Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/4667384 ---

Teksti
Ihmiskunta kasaa näyttämisen halussaan paineita itselleen ja luonnolle. Jatkuva kasvu tukee globaalia taloutta, kunnes voimavarat ovat loppuun kulutetut. Hartiamme eivät kestä kaltaisemme kulutuksen leviämistä ympäri maailman. Meidän on osattava puolittaa kulutuksemme, jotta yhteisiä varoja riittäisi muillekin, ...edes osaksi.

Kuva 7
--- http://www.panoramio.com/photo/4667425 ---

Teksti
Markkinatalous on mainontaa ja globaali maailmantalous on kontteja täynnä markkinatalouden tavaroita matkalle jonnekin. Kontit muuttivat kaupan, --- maapallolla seilaa 30 miljoonaa konttia satamasta toiseen. Logistiikka ja standardointi luotiin edistämään tehokkuutta ja hyötysuhteita aloittaen kierteen, jonka toisessa päässä siintää globaali entropia ja kaaos.

Tunnisteet:

GLOBALISAATIO, KAPITALISMI, MAAPALLOISTUMINEN, PROTEKTIONISMI, RAHAVALTA, VERKOSTOITUMINEN

...

Kuinka heiveröinen onkaan biokasvusto, joka on kuitenkin muuntunut harmoniassa ja luonnon omassa hallitussa "väkivallassa" vuosimiljoonat...

...

ORIG --- 16. syyskuuta 2007---
(Helsingin Sanomat julkaisi globalisaatiosarjan lukijoilleen - oliko siinä otettu huomioon kaikki tekijät, jäi lukijoiden pohdittavaksi)

Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TEKSTI [22535]

...........................................

Ilmasto muuttuu aina ihmisen kanssa ja ilman ihmistä

Tänään Siperiasta valunut kylmä arktisen ilman 'pussi' jäytää jo Etelä-Suomea – ei vielä mitään kovia pakkaslukemia, mutta aikaisin – ovatko talvet muuttumassa kylmemmiksi ja runsaslumisemmiksi? Lumihan on merkki lisääntyvästä ”vesisateesta”. Kuumien ja kuivien keväiden ja kesien jälkeen saamme runsasvetiset syksyt – kuinka käy biokiertomme ja kuinka käy maaperällemme, josta ravintomme ja elantomme saamme, miltei kokonaan?

 

Mexiko – Cancun Ilmastokokous alkaa ...

"Mikä hinkun meillä on jatkuvasti hokea kasvutaloutta?"

-----

[17072006] On havaittavissa innokkaita ihmistä puolustavia ahaa-ilmiöitä, ettei pienen ihmisen vaikute muutakkaan ilmastoa. Kädenvääntöä harjoittavat tutkijat, elinkeinoelämä ja kuluttajat. Ihminen on mestari antamaan itselleen positiivisia ja vapauttavia synninpäästöjä.

...
Auringonottajat ovat tohkeissaan, kun paistaa niin kuumasti, että suojakertoimia pitää lisätä kesästä toiseen. Punaniskoja ja paahtuneita "kahvinpapuja" seilaa kaupunkien ja maaseutujen rannoille. Samaan aikaan eläin- ja kasvitieteilijät pongaavat uusia lajeja kotoperäisten joukosta. Säätieteilijä selostaa, että on niitä kuumempiakin kesiä ollut, ainakin viimeisen sadan vuoden aikana. Grönlannin jäätikötkin tuntuvat sulavan nopeammin.

Ihminen on lyhytnäköinen, jos hän todistelee itselleen kulutuksen mandraa ja sen vaikutetta kansantalouteen ja jatkuvaan kasvavan hyvinvoinnin autuaallisuuteen. Tosiasiassa merkittävin seikka on se, että ihminen käyttää apuvälineitä, jotka ovat tehdyt materiamuutoksilla käyttämällä ulkoista ihmisestä riippumatonta energiaa.

Ihmisen hyvinvoinnintavoittelu ja kasvuhegemonia perustuvat juuri nimenomaan tähän kiihtyviin materiamuutoksiin [MIPS */] ja ulkoisen, kierrossa olevan lainaenergian käyttöön.

Poltamme vuosimiljoonaista varastossa olevaa biokiertoa

Juuri nyt poltamme autojemme moottoreissa sitä kasvuenergiaa kierrosta, joka syntyi miljoonia vuosia sitten. Me porasimme sen esiin ja syydämme jätökset muusta eläinkunnasta riippumatta ilmakehään. Ihminen on mestari siirtelemään itseään ja tavaroitaan paikasta toiseen, itseasiassa koko elämämme toinen kliimaksi on siinä. Ensimmäisen me tiedämmekin.

Muu eläinkunta käyttää ainoaa luonnonmukaista uusiutuvaa energiaa!

Eläinkunta ei käytä harmoniassaan apuvälineitä, ne saalistavat suoraan ja eliminoivat heikot ja huonokuntoiset pitäen populat elinvoimaisina ja lisääntymiskykyisinä kokonaistasapainon järkkymättä, tiedostamattaan.

Ihminen haalii toimeentuloansa eliönaapurilta; muulta kokonaiskasvustolta siihen tahtiin, että riittävyyden rajat häämöttävät. Ihminen on onnistunut tuhoamaan jo menneisyydessä omia erillispopulaatioitaan mm. ryöstäviljelemällä tai omalla nahistelulla omistamisesta ja vallanhalusta. Ihmiselle ei riitä luontainen sille kuuluva reviiriys.

Ilmasto muuttuu oli ihmistä tai ei

Ihminen ei tiedä kaikkia muutosprosesseja eikä tapahtumajatkumoita, joita on nopeita ja äärimmäisen hitaita. Tiede selostaa aina enemmistöperiaatetta ja tiedeyhteisön hyväksyntää. Me vain unohdamme sen, että osuutemme ja tietomme syyn ja seurauksen laeista ovat tuntemukseltaan häviävän pieniä.

Emme pelasta itseämme selittelemällä osallistumattomuuttamme ilmastomuutoksiin. Pitkässä skaalassa emme pelasta itseämme millään tutkimustuloksella tai uskomuksella.

Selittelemme vaikeuksia ulkoisiksi syiksi?

On vastuuntunnotonta polemisoida vaikutetekijöitä ilmaston muutoksien osalta auringolle, taustasäteilylle, avaruuden hiukkasmyrskyille tai muille vetovoimaisille aiheuttajille niin ajatuksina kuin tieteellisenä "totuutena". Olisi mielekästä myös tutkia osuuttamme omiin ongelmiin, koska ne vaikuttavat säteilevästi myös muihin eliöryhmiin ja elämän edellytyksiin.

Loppuvatko etelän rusketusmatkat?

Ylihuomenna voimme varautua mm. yksityisautoilun loppumiseen, rusketus- ja uteliaisuusmatkailun päättymiseen, lisääntyvien apuvälineiden kehittelyn ja kasvattamisen vähenemiseen.

Mielenrauhan ja luonnon välinen tasapaino kiihkeässä kasvupotentiaalissa!

Ihminen voisi etsiä omaa luonnonrauhaansa sisältänsä hyväksyen tasapainon, joka menetettiin, kun huomattiin käden jatkeeksi nuija, kuokka ja itse-ehtoisesti tehty tuli. Elinpiiri- ja mukavuudenhaluevoluutio hoiti hommat tähän päivään, jossa 100 vuodessa poltimme taivaan tuuliin ilmastomuutoksien siemeniksi energiamäärän, jonka valmistamiseen muulta luonnolta meni esimerkiksi 30 miljoonaa vuotta.

...Ihmiselossakin toisen ihmisen syyllisyys on todennäköisempi kuin oma, ...ainakin niin me itsellemme usein perustelemme. Ehkä me olemme antaneet sen pienen kiihdykkeen, joka nopeuttaa prosesseja havaitsemallamme tavalla.

KESKUSTELU

*/ vaatinee Facebook -kirjautumisen...

Ilkka Luoma

http://www.facebook.com/first.ilkka

...

Cancun

http://www.upi-fiia.fi/fi/publication/153/

---

Savonlinna - Kyrönniemi, asuimme tuolla takana vuosina 1979-1983 - photo 15022010 (-22) by Nikon D3

ORIG BUTTON

....

Ekodiplomaatit tulkkaavat ympäristön tilaa

(Joukko määrätietoisia ja eteenpäin katsovia ympäristöihmisiä päätti perustaa ryhmän… voidaanko sanoa diplomaattisesti: ’ekotulkkaajat –ryhmän’, joka systemaattisesti koostaa tietoa muun muassa kuinka osaisimme tulkata ympäristöämme kestämään hyvinvointimme aikaansaamat materiaalikoetukset ja -jäljet)

.......
[ … saksalaissyntyinen Michael Lettenmeier ^1/ aamuvoimistelututti ryhmää luennon aluksi vasemmalta oikealla, sen mukaan mitä oli mieltä taululle kirjoitetusta väitteestä. Hajontaa oli – kaikki eivät ole ympäristöasioissa samaa mieltä, emmekä ole koskaan kysyneet sitä itse ”ympäristöltä” … ]

Viestintäkonsultti Jami Taipalinen^2/ (Hill & Knowlton Oy) evästi viestinnän merkitystä tavoitteiden tunnetuksi tekemisessä. Jami kehotti ryhmää markkinoimaan tiivistettyä ympäristöosaamistansa yrityksille ja kunnille, jotta näiden päätöksille saadaan oikea kompassisuunta diplomaattisella ekotulkkausohjauksella.

Ekotulkkaus on ympäristöarvojen sovittamista markkinatalouden parametreihin riittävän aikaisessa vaiheessa, ettei viimeiseksi jää se pahin parametri – ’hiilijalanjäljen ^3/ jättikokoinen mustapekka ’, jolla ei ympäristöpeliä enää tasapainoteta.

Ekotulkkaus on korkeaa ammattitaitoa ymmärtää tapahtumat ympärillämme. Diplomatiaa taas on esittää se muodossa, jolla saavutetaan kaikkia osapuolia ajatellen päämäärä, jossa ympäristö ja ihmiset pääsevät hengähtämään.


Viitoittajat eli ekodiplomaatit

Viitoittajat eli ekodiplomaatit ovat ryhmä jo perustaltaan laajan ja perinpohjaisen koulutuksen saaneita monipuolisen työelämä- ja ammattikokemuksen omaavia ’puskanravistelijoita’, joille ympäristöhuolehdinnasta tulee elinkeino, ammatti ja väline viedä kestävää kehitystä eteenpäin.

Voidaan todeta, että motivaatiolla ja aktiivisuudella jokaiselle on paikkansa, missä nuo diplomatia ja tulkkaus voidaan soveltaa ja sovittaa hyödyllisesti; itse omia ihmistoimiamme ja ympäristön kestokykyä ^4/ synkronoitaessa.


Ryhmän henkilöt markkinoivat itseään ympäristön ja ihmistoimintojen sovittajina

Ryhmä markkinoi itseään ekodiplomaatteina, joilla on ’työkalu’ nimeltä ekotulkki. Ekotulkki voi asiantuntijan käytössä antaa suuntausta esimerkiksi kunnille/ kaupungeille; mitä voitaisiin tehdä, jotta kuormituksemme pienentyisi elättäjäämme, siis ympäröivää luontoa kohtaan.

Ryhmä on perehtynyt mm. ISO määrityksiin 26000^5/ ja standardiin ISO 14000^6/ . Ryhmän ekodiplomaatit osaavat tehdä heinäkuun 2011 jälkeen kestävän kehityksen malleja yrityksille ja kunnille – ekotulkki työkalulla voidaan mallintaa ympäristötapahtumia koko elinkaariajattelun pohjalta.

Miksi ryhmä muodostui?

Ryhmällä oli halua saada osaamisensa esille ja markkinoille, koska ekotulkkauksien kysyntä kasvaa seuraavien vuosien aikana moninkertaiseksi. Yksinkertaisesti niin yritykset kuin kunnat/ kaupungit tarvitsevat erilaisia mittareita^7/ osoittamaan omaa ympäristön tilaa sekä -jälkeä ja sen pienentymiseen johtavia välineitä sekä keinoja. Ryhmän yhteinen nimittäjä oli Aalto –yliopiston Ympäristön erikoistumisohjelma ^8/ - 2. marraskuuta 2010 – 4. heinäkuuta 2011, erikoistumisjakso.

Alussa on ekodiplomaattien osaamispankki

Ekodiplomaatit ovat pohtineet toimintamuotoaan. Ensin se on osaamispankki henkilöinä. Seuraavaksi se voi olla markkinointielin tarvitsijoille. Lopulta se voisi olla jopa osuuskunta, joka markkinoi ja myy palveluitaan ympäristötietoisille vastuunkantajille, joilla on halua tehdä osuutensa, tässä meille kaikille kuuluvassa kulutusjäljen rutistuksessa.

Kulutusrutistus on tarpeellinen, jos haluamme jatkaa eloamme nykymuotoisella maapallolla, joka toimii luonnon itsensä hallitsemissa biokierroissa puhtaan veden ^9/ antamin perusedellytyksin.

Tulkkaukset ovat konkreettisia tutkimuksia, keinovalikoimia ohjaavan muutoksen aikaansaamiseksi ja lopulta apuvälineitä päätöksille tehdä ympäristömuutos – mutta kenen eduksi?

Meidän kaikkien eduksi ja hyödyksi.

Ympäristökustannukset nousevat, jo kulutus- eli ympäristöverojen ^10/ vuoksi

On varmaa, että kustannukset positiivisten ympäristömuutoksien voimaan saattamiseksi kasvavat, mutta nyt tehtynä hintalappu on pienempi kuin siirrettäessä vastuunkantoa vuosilla eteenpäin. Ekotulkkauksessa voidaan myös säästää kustannuksissa, kun tapahtumaketjuja analysoidaan kokonaisvaltaisesti energiankaan käyttöä unohtamatta. Elämme voimistuvassa hyötysuhdemaailmassa ^11/ .


Luonto kiittää!

Ympäristö ei odota, se toimii. Ihminen ei voi odottaa, sen on toimittava. Puheet eivät riitä, on ryhdyttävä tekoihin. Teot ovat toimenpiteitä, joilla on mitattava suure, mitä on saatu aikaiseksi. Aikaansaannos on luontohuomioimisen teko ja prosessi, jossa ihmisen oma toiminta, biokierto, veden riittävyys, hengitettävän ilman ja terveen maaperän yhteistoiminta kohtaavat toisensa.


Ihminen luonnossa ja luonto ihmisessä

Ympäristön ja ihmisen yhteistoiminnot tarvitsevat ekodiplomaatteja tulkkaamaan mitä on tehtävä. Kaikki alkaa analyysista, mitä nyt, … tämän jälkeen voidaan sanoa, mitä tehdään. Seuraavaksi tehdään, mitataan, testataan korjauskertoimia, jälleen mitataan ja tarvittaessa muutetaan toimintaparametreja – lopputuloksena pitää olla harmonisempi luontoympäristö, sillä sieltä saamme elantomme – eilen, tänään ja huomenna, ylihuomistakaan unohtamatta.


Lopussako kiitos seisoo?

Mehän muistamme, että ilman elintoiminnoillemme soveltuvaa ruokaa voimme elää muutamia kuukausia, ilman puhdasta vettä muutamia päiviä ja ilman hengitettävää riittävän puhdasta ilmaa vain muutamia minuutteja.

Aika aloitukselle on nyt, ryhdy tekoihin ja liity kannatusryhmäämme! ~ Lapsenlapsemme kiittävät …

.....................

abcd^{Tekstin viitteet}
.........

1/ MIPS – Michael Lethenmeier -- http://www.kodakgallery.com/gallery/creativeapps/slideShow/Main.jsp?facebook=true&sourceId=984136008703 ---
2/ Jami Taipalinen – VIESTINTÄ --- http://share.ovi.com/album/ilkka.luoma.YMP_101110 ---
3/ CO2 – ROMAHTAAKO RUOKATUOTANTO? --- http://ilkkaluoma.vuodatus.net/blog/2238126/romahtaako-ravinnekierto-ihmisen-toimesta/ ---
3/ SYÖMME VELAKSI SYYSKUUSTA ALKAEN --- http://ilkkaluoma.vuodatus.net/blog/1844230/ympariston-kestokyvyn-ylitys-maksetaan-nyt-talouden-shokkiaaltona/ ---
4/ YMPÄRISTÖEVOLUUTIO --- http://ilkkaluoma.vuodatus.net/blog/1754769/evoluutiolla-ei-ole-tunteita-adjektiiveja-eika-sinansa-ihmista-tai-elainta/ ---
5/ ISO 26000 --- http://www.kodakgallery.com/gallery/creativeapps/slideShow/Main.jsp?facebook=true&sourceId=984136008703 ---
6/ ISO 1400[1] --- http://share.ovi.com/album/ilkka.luoma.YMP_121110 ---
7/ EVALUATOR – EPEC --- http://www.facebook.com/album.php?aid=228792&id=660652363&l=4a22306a14 ---
8/ AALTO-YLIOPISTO, YMPÄRISTÖALAN ERIKOISTUMISOHJELMA --- http://www.dipoli.tkk.fi/otaura/ymparistoala/index.html ---
9/ LIKAINEN VESI TAPPAA 3400 LASTA JOKA PÄIVÄ --- http://ilkkaluoma.vuodatus.net/blog/2238117/vesi-vanhin-voitehista-myos-tappaa/ ---
10/ KULUTUSVERO --- http://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/01/ja-koko-kansa-oli-kulutusverolle.html ---
11/ MATALANERGIATALOT --- http://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/12/ihminen-kytt-luonnottomasti-energiaa.html ---

.........................

Ilkka Luoma
Ympäristöteollisuus ry
http://www.ymparistoteollisuus.com/

.....................